Isojakokartta vuodelta 1852 silloisen Pätsin eli Jurvasen pelloista
Oulun maanmittaustoimiston arkistosta. Ylin uusi tila on Jurvansuu, keskimäinen
Pätsi ja alin Uusitalo |
Oinas myöh. Pätsi eli Jurvanen (Jurvala)
Henrik Andersinpoika
s. 14.4.1679 Pudasjärvi Hetejärvi
Sinä vuonna ensimmäiset eurooppalaiset näkivät
Niagaran putoukset.
k. 6.12.1769 Pudasjärvi Hetejärvi
a. Talollinen Pudasjärvi Sotkajärvi Hirvaskoski Timonen-Leskelä
Nro 10 (1713-1715) ja Pudasjärvi Hetejärvi Jurvasenkuiva Pätsi
eli Jurvanen Nro 2 vuodesta 1716 alkaen.
p. Pudasjärvi 27.1.1707 Pelttari
eli Piira Margetha Matintytär
s. 4.1.1678 Pudasjärvi Sotkajärvi
k. 16.12.1760 Pudasjärvi Hetejärvi
Käynyt viimeisen kerran ripillä 3.8.1760, päiväyksen
jälessä sana "död".
Iin Talvikäräjät
1728 s.s. 1050-1055
Rippikirja
1700
1723-1731
1734-1740
Henkikirja 1723-1740
Heikistä alkaa
Oinas-Pätsin eli Jurvasen sukuhaara.
vih. 27.1.1707 Pudasjärvi
Hendrich Anderss. Oinas
Pijg. Margetha Maatz: Pijratar
k. 6.12.1769 h. 28.12.1769 Pudasjärvi Hetetjärvi
Henric Andersson Oinas
af kräfta (syöpä)
i kyrckgd.
90 8 - 2
E (leski)
k. 16.12.1760 h. 28.12.1760 Pudasjärvi hetetjärvi
Marg. Peltari
af åldern (vanhuus)
kgd.
81 11 1 3
g (naimisissa)
Henrik Jurvasen
eli Pätsin puumerkki Pudasjärven pitäjänkokouksen pöytäkirjassa
28.3.1749 (Oulun maakunta-arkisto)
Iin ja Pudasjärven talvikäräjät
28. jne. helmikuuta 1712 ss. 549-550
Kun Henrich Andersson Timoinen ajoi kannetta lautamies Olof Siiraa vastaan
hevosesta, joka 27 Tr Kmt (taalaria kuparirahaa) arvosta hänen nyt
hallitsemansa talon edellisen asukkaan Olof Ruottisen aikana kertyneestä
kruunun rästistä, hänen taloon tultuaan, oli tullut ulosmitatuksi,
minkä hevosen Siira olisi vaaditulla lunastuksella vastaanottanut,
mutta siitä ei sen arvoa asianomaiselle tilittänyt, mistä
syystä hän on joutunut pakkotilanteessa maksamaan uudestaan saman
rasituserän, niin selitti Siira, että hän tosiaan oli vastaanottanut
hevosen, mutta heti sille pannun arvon 27 Tr Kmt toimitusmiehelle Gustaf
Lillbäckille maksanut. Nimismies myönsi kyllä sellaiset
varat Siiralta saaneensa, kuitenkin samalla väitti, että Timoinen
rahat jo oli saanut, missä tapauksessa hän vetosi nyt vasta lautamieheksi
asetetun Matts Siiran todistukseen, jonka todistajalausunnosta nimismiehelle
oli aika vähän apua, sikäli että mainittu Matts Siira
totesi ei mitään muuta voivansa sanoa, kuin että rahat varmasti
hänen läsnä ollessaan olivat tulleet nimismiehelle toimitetuiksi,
mutta olivatko ne tulleet Timosen hyväksi, siitä hän ei
tiedä mitään. Timoinen otti puheenvuoron tätä
vastaan tiukoin vakuutuksin, ettei hän ollut koskaan saanut hevosen
hintaa nyt kysymyksessä olevista varoista, ja jotta hän jotenkin
saisi varmuuden, mihin nämä tässä nyt puuttuvat varat
ovat tulleet, niin ehdotti (tai ehkä paremmin, vaati) nimismiehelle
valantekoa, mihin nimismies paremman selityksen puutteessa vastasi ja kieltäytyi,
ennenkä hän saisi aikaa sitä tarkemmin miettiä, niin
käskettiin hänen ensi käräjillä se, sormi kirjan
päällä esittää, siten että hän sellaiset
vastaanottamansa varat oikein Timoiselle ilman minkäänlaisia
lyhennyksiä oli suorittanut, minkä jälkeen oikeuden tarkempi
päätös sitten tulee seuraamaan. (Suomennos Paavo Lohvansuu)
Ei ole tietoa, miten asiassa lopuksi kävi, sillä tuli isoviha.
Mahdollisesti nimismies Gustaf Lillbäck yritti pimittää
rahat. Hän on ollut sen tyypin mies.
Gustaf Gabrielsson Lillbäck. Syntynyt välillä
1665 - 1666 Iissä. Haudattu 23.2.1735 Iissä. Nimismies. Toimi
Iin ja Pudasjärven nimismiehenä katovuosien, väenottojen,
isonvihan ja sissitoiminnan vaikeana aikana 1701-22. Nimismiehen talona
oli Hiivala, johon kuului myös manttaalin suuruinen lohiosuus. Kustaa
jäi myös isonvihan aikana paikkakunnalleen, vaikka virantoimitus
oli hankalaa. Asukkaat olivat köyhiä ja taloon pesiytyneet vapaajoukkojen
päälliköt olivat kiusana. Kustaa ei saanut palkkaansa kuuteen
vuoteen, vaikka teki myös pitäjänkirjurin tehtävät.
Uusi apulaisnimismies Bäck sai viran itselleen, vaikka Kustaan viranhoidossa
ei ollut moittimista. Bäckin kannattajina oli verotukseen kyllästyneitä
talonpoikia. Lisäksi Kustaa oli syytettynä miestaposta, mutta
syytettä ei voitu osoittaa todeksi. - Puoliso - Puoliso Beata Christophersdotter
Zebulon. Syntynyt 1668 Kemissä. Kuollut 1.10.1747 Oulussa
Jurvasen talossa Pudasjärven
Hetejärvellä oli vielä vuonna 1880 jäljellä riihi,
jossa on ollut vuosiluku 1495. Riihen rakentajista ja sen aikaisista asukkaista
ei ole tietoja. Suomalaisessa
Wirallisessa Lehdessä n:o 194 21.8.1884 kerrotaan tästä
riihestä.
Suur-Iin historiassa 1700-1870 (Raili
Rytkönen) kerrotaan, että hetetjärveläinen Heikki
Oinas valitti [Iin ja Pudasjärven käräjillä 14-18.1.1734],
että hänen naapurinsa Antti Oinas kaatoi hänen vaivalla
järvenrantaan pystyttämänsä "linnunpesät eli suomeksi
uutuiksi kutsutut", minne "erilajiset" linnut munivat; uutut olivat vanhastaan
olleet Pätsin nautinnassa. Oinas vastasi tähän, että
hän omistaa sen kalaveden, jonka rannalla Pätsin uutut olivat,
ja Oinaan herkät kalat säikkyvät kutuaikana tapahtuvaa liikkumista
järvellä. Riitapuolet pääsivät sopimukseen: Pätsi
sai pitää kolme uuttua Hetetjärvellä ja kolme Vuormajärven
Isosaaressa, mutta Pätsi ei kulje tienoilla muuten kuin uuttujaan
kokemassa ja matkoillaan kirkolle.
Olisiko kysymyksessä olleet 1679 syntynyt Heikki ja hänen
serkkunsa 1695 syntynyt Antti Juusonpoika?
Heikki Antinpoika tuli vuonna 1716 Sotkajärveltä
asumaan Hetejärven Pätsiin eli Jurvaseen, jossa häntä
ennen olivat asuneet Pätsit, Kokot ja viimeksi Jurvaset, jotka muuttivat
heinäkuussa 1717 Alakiimingin kylän Saarisen taloon.
Pätsin kaksi taloa yhdistettiin pian. Vuonna 1721 heinäkuun
13., 15, 16 ja 17 päivinä pidetyillä kihlakunnan kesäkäräjillä
nimismiehen talossa Hiivalassa talollinen Hendrich Pätsi Pudasjärven
pitäjästä Hetejärven kylästä valitti 1/4
manttaalin kruununtilansa muodostuvan hyvin huonoista tiluksista sekä
liian vähistä niityistä, minkä vuoksi hän anoo,
että saisi avukseen ottaa haltuunsa Simon Pätsin (Kellon
kylään muuttanut Simon Laurinpoika Kokko myöh. Haapalahti)
1/4 manttaalin autioksi jätetyn kruununtilan, hälst ja
koska ne ovat vanhastaan olleet yksi savu; tämän vuoksi määrättiin
varanimismies Johan Bäck ja lautamies Christer Mursu sekä Matts
Kållaja tarkastamaan ja tarkkaan selvittämään näiden
tilojen kunto niihin kuuluvine tiluksineen, ja Hendrich Pätsiä
kehoitettiin sittemmin saapumaan katselmuskirjan kanssa oikeuteen, jolloin
oikeus antaa hänelle lausunnon asiasta.
150 vuoden kuluttua muodostettiin isossajaossa Pätsin talosta kolme
taloa: Pätsi Rnro 8, Jurvansuu Rnro 9 ja Uusitalo Rnro 10. |