| Etusivulle Home Page | Joseph Matinpoika Mursu myöh. Pulkkinen s.n. 1640 | Päivitetty 14.03.2014 |
| Mursu myöh. Pulkkinen Joseph Matinpoika
s. n. 1640 Pudasjärvi Kynsijärvi Mursu k. syksy 1715 Ii Karjalankylä a. Ii Karjalankylä Pulkkinen eli Mursu Nro 2, jonka isäntä 1702 - 1715 p. Pelttari Carin Matintytär s. n. 1640 Pudasjärvi k. 1706 Ii Karjalankylä Pulkkinen Huomautus
Joseph Matinpoika osti Iin Karjalankylän Pulkkisen eli Mursun tilan 1.3.1702 Heikki Yrjönpoika Pulkkiselta, joka pidätti itselleen lohen- ja siiankalastusoikeuden Iijoessa 7 vuodeksi. Joseph jätti Pudasjärven pitäjässä ja kylässä sijaitsevän 1/4 manttaalin tilan autioksi ja muutti Iihin. Iin kesäkäräjät 21. 22. ja 23. heinäkuuta 1703 Hiivalan nimismiehen talossa ES 2043 s. 517 Joseph Mursun autioksi jättämällä 1/4 manttaalin tilalla Pudasjärven pitäjässä ja kylässä, jonka Pehr Mattsson Jurfvakainen aikoo muutamien vuosien verovapautta vastaan ottaa viljelykseen, velvoitettiin nimismies joidenkin lautamiesten kanssa suorittamaan tarkastus tilan rakennusten, peltojen, niittyjen, laidunten, kalavesien ja sellaisten tilusten kunnosta ja antamaan sen jälkeen oikeudelle seikkaperäinen selostus, minkä jälkeen päätetään, pitääkö ehdotus vapaavuosista tehdä. Iin talvikäräjät 8. 9. ja 10 maaliskuuta 1704 Hiivalassa s. 626 Katselmuskirja, jonka tämä oikeus valtuutti kruununvoudin poissaollessa nimismies Gustaff Lillbeckin yhdessä lautamies Christer Mursun kanssa laatimaan Joseph Mursun autioksi jättämästä 1/4 manttaalin tilasta Pudasjärven pitäjässä ja kylässä, minkä tilan Pehr Mattsson muutamien vuosien verovapautta vastaan on halukas ylösottamaan, otettiin lautakunnassa käsiteltäväksi ja todettiin, että mainitun tilan rakennuksia ei voida arvioida korkeammalle kuin 48 taalaria kuparirahaa, mikä korjausten jälkeen nousee 81 taalariin kuparirahaa, pellot, jotka ovat enimmäkseen kesannolla rukiin viljelyn jälkeen, käsittävät 2 tynnyrinalaa kivennäismaata, ojat ovat umpeenkasvaneet ja ja aidat ovat rappeutuneet, niityt ovat sammaleen peittämiä, niiltä voidaan korjata 4 verokuormaa heinää, keskinkertaiset metsät hirsien ja kuivan puun kuten aidaksien ja polttopuiden saantiin, yhteinen kalastusvesi Kurkijoessa, omistaa lisäksi myllyn Kurenkoskessa, peltoihin ja tiluksiin katsoen lautakunta harkitsi Pehrin tarvitsevan välttämättä tilan viljelykseen ottoon kolmen vuoden verovapauden kuluva vuosi mukaan lukien niin, että häntä 1707 pitää voida verottaa; ja koska hän tämän vakuudeksi ilmoitti takaajiksi vakinaisesti asuvan talollisen Henrich Oinaan, joka meni hänen puolestaan täyteen takaukseen siitä, että hän verovapausvuosien päätyttyä veron oikein maksaa, niin tämä kaikki lailliseksi todistukseksi hänelle tiedoksi annettiin, ja edelleen nöyryydessä ehdotettiin jalosyntyisen herra maaherran hyväksyttäväksi. Anno 1697 d 22 och 23 Februarij höltz Ordl Häradz winter Ting medh menige man och Allmogen af Ijå och Pudasjärfwi Sochnar uthi dess wahnl. Länsmansgårdh,närwarande Cronones Befallningsman wälbetrodde Jacob Frosterus och desse sittiande i Nembden
Johan Junninen
Michell Hapalachti
Oloff Sijra ifrån Pudasjärfwi Sochn och Jongubyy förebrachte Rätten huruledes Joseph Mursu i Pudasjärfwibyy och Sochn i desse Åhren inquieterat honom och dess Grannar uthi Giäddfiskerietz idkande i Jonguträsk, der till han ingen rättigheet förmeente honom hafwa, anhållandes fördenskull det Mursu med sin präjudicerl. åwärckan afståå måtte, Mursu tillstodh sigh wähl i ber:d träsk fiskeriet bruukat, men förmeente förmedellst någon gammal häfdh der till rättigheet hafwa, Sijra producerade här emoot, föruthan det han bewijste Mursu uthi een annan Byy boo och der sitt särskillte fiskewattn innehafwa, een gammal ährl. Boofast bonde Henrich Parckinen, hwilcken effter aflagd eedh intygade fiskeriet i ben:de träsk Sijra medh dess grannar eenskijlt tillhöra och Mursus antecessorer i forna tijder der till ej någon rättigheet pretendera kunnat,detta allt som Parckinen berättade verificierade Nämbdeman Christian Mursu eedel. sandt wara: uthi detta till föllie af bibrachte Skiähl och twenne wittnens eedl. intygan dömbdes Sijra jämpte dess Consorter, uthan Joseph Mursus präjudice och förfång ofwanbemt Jonguträsk fiskewattn nyttia och bruuka, skolandes Josep Mursu medh wijdare fiskerietz farande i detta förbudit, som och för åwärckan effter det 25 Cap i Byggninga B: L.L. till 3 mkr S.M.T. fallen wara ./. S.387 ES 2042
s.419
Olof Veteläinen ylösotti Pirin Autiotilan. Heikki Annanpalo kertoo kirjassaan Kaanperäläiset, että Jooseppi saatteli Esko Jaatisen mukaan isonvihan aikaan vuonna 1715 perheensä pakomatkalle ja jäi itse kätkemään yli kahtakymmentä kupariplootua talonsa porraskiven alle. Vihollinen huomasi kuitenkin pakenevan Joosepin ja surmasi hänet. Rahakätkö löydettiin vasta vuonna 1961. Vihollinen surmasi myös Josephin piian Margeta Jussilan.
Kaikki oijärveläiset ovat kuulleet tarinoita Mursun rahakätköstä
ja sellaisen löysikin isäni Esko poikasena veljensä kanssa
marraskuussa 1933 "Pulkkisen talon pihasta muutaman syllän (2m) päästä
pirtin nurkasta". Pihapolun lonksuvan kiven päättivät pestä
kiekoksi ja se paljastui plooturahaksi. Rahoja löytyi lopulta 17 kpl
(noin 13 kg kuparia) ja ne oli painettu 1715-1748, vain yksi Isonvihan
aikana, eivät siis olleet saman Joosepin piilottamia. Lainaus on isänisäni
omakätisesti kirjoittamasta raportista Kansallismuseolle, jonne yksi
raha lunastettiin 500 markalla sen harvinaisen painopaikan vuoksi (Ljusnedal).
Loput rahat palautettiin ja yksi oli isälläni muistona seinällä
kunnes joku pitkäkyntinen keräilijä sen 80-luvulla pihisti
kokoelmiinsa. Kätkön syy lienee ollut setelirahan inflaatio 1700-luvun
puolivälissä. Paljon on erilaisia tarinoita liikkeellä Isonvihan
ajoista ja Mursun tapahtumista. Eräät tietävät Pekka
Höyhtyän johdattaneen vihollisen piilopirtille, toiset piian
käyneen ruokkimassa eläimet ja jättäneen jäljet
lumeen jne jne. Yksi versio tarinasta, johon netissä oleva ilmeisesti
perustuu, löytyy Yli-Iin kirkon juhlakirjasta Juuri kannattaa sinua.
Totuus on, että kukaan ei asiaa tunne eikä kukaan myöskään
ole Joosepin mahdollista rahakätköä löytänyt.
h. 1716 Ii
h. 1716 Ii Carjala byy
|
| Josef ja Kaisa Mursun eli Pulkkisen lapsia | Josef ja Kaisa Mursun eli Pulkkisen lastenlapsia | Josef ja Kaisa Mursun eli Pulkkisen lastenlastenlapsia | Josef ja Kaisa Mursun eli Pulkkisen lastenlastenlastenlapsia |
| 1. Mursu Elin Josefintytär
s. 16.5.1672 Pudasjärvi k. 22.1.1754 Pudasjärvi Taivalkoski a. Pudasjärvi Kurki Taivalkoski eli Haara Nro 10 p. Pudasjärvi 23.3.1690 Taivalkoski Påhl Matinpoika s. 25.3.1672 Pudasjärvi k. 31.10.1750 Pudasjärvi vih. 23.3.1690 Pudasjärvi
k. 22.1.1754 h. 2.2.1754 Pudasjärvi Taivalkoski
k. 31.10.1750 h. 26.12.1750 Pudasjärvi
Påhl Matinpoika Taivalkosken vanhemmat
|
|
| 2. Mursu
eli Pulkkinen Joseph Josephinpoika
s.n. 1678 Pudasjärvi Mursu k. 8.7.1757 Ii Oijärvi a. Ii Karjalankylä Pulkkinen eli Mursu Nro 2 p. Pudasjärvi 6.8.1699 Pätsi Walborgh Larsintytär s.n. 1669 k. 12.1.1747 Ii Oijärvi Linkki hieman epävarma vih. 6.8.1699 Pudasjärvi
k. 8.7.1757 h. 14.7.1757 Ii Åijärfvi
h. 12.1.1747 Ii Ojerfvi
|
|
| 3. Mursu myöh. Jokela Abraham Josephinpoika
s.n. 1680 Pudasjärvi k. 1716 Ii a. p. Brita s.n. 1680 k. elossa 1720 Ii h. 1716 Ii
|
| 4. Mursu
myöh. Höyhtyä eli Tolonen Erkki Josephinpoika
s.n. 1682 Pudasjärvi k. 2.4.1762 Ii Olhava a. Ii Olhava Tolonen k. 2.4.1762 h. 18.4.1762 Ii Ållhava by
|
| 1.p. 1707 Huttu
Liisa Abrahamintytär
s.n. 1665 Alakiiminki k. 1727-31 Ii |
|
| 2.p. Ii Olhava 7.11.1733 Leskelä Walborg
Johanintytär
s. 28.8.1694 Ii k. haud. 29.6.1734 Ii vih. 7.11.1733 Ii Ålhava
h. 29.6.1734 Ii
|
|
| 5. Mursu eli Pulkkinen Carin Josephintytär
s. kast. 4.12.1687 Pudasjärvi k. haud. 1716 Ii Karjalankylä kast. 4.12.1687 Pudasjerfwi
h. 1716 Ii Carjala byy
|
Loppu Joseph Matinpoika Mursu myöh. Pulkkinen