Oinas myöh.Manninen Pauli (Paavo, Påhl)
Juusonpoika
s. kast. 11.5.1702 Pudasjärvi Hetejärvi Oinas
k. 28.1.1790 Ii Karjalankylä Manninen
a. Muutti 1741 Oinaasta Iin Karjalankylän Manniseen vaimonsa sekä
kolmen poikansa ja kahden tyttärensä kanssa
p. Pudasjärvi 31.3.1728 Säkkinen
Valpuri Heikintytär
s. kast. 11.7.1704 Pudasjärvi Jokijärvi
k. 6.11.1768 Ii Karjalankylä Manninen
Mannisen talo Yli-Iin Karjalankylässä Iijoen etelärannalla.
Yli-Ii on nykyisin Oulua (2013).
Manninen sijaitsee Iijoen eteläpuolella noin 7 km nykyisestä
Yli-Iin kirkonkylästä jokisuulle päin Ylitalon kohdalla.
Manninen on yksi vanhoista Kälkäjän taloista. Hannes Paason
mukaan valtiopäivämies Jaakko Kakon isä Juho
Heikinpoika Jurvakainen-Manninen ja tämän vaimo Elisabeth
Mikontytär Kaisto tulivat isonvihan jälkeen 1722 Yli-Iin Mannisen
taloon asukkaiksi, mutta kun heidän vanhin poikansa Matti Manninen
osti v.1740 Kellosta Teppolan ja Lopakon yhdistetyn kruununtalon, niin
vanhemmat Juho ja Elisabeth Manninen myivät 1741 Mannisen talon Oinaan
suvun yli-iiläiselle kantaisälle, hetejärveläiselle
Pauli Juusonpoika Oinaalle ja muuttivat asumaan poikansa luo Kelloon. Edellämainituista
kaupoista ei löydy kauppakirjoja arkistoista, mutta näin oli
tapahtunut Iin käräjäpöytäkirjojen mukaan 6.3.1760
Valt.ark. KOa85 lehti 495.
Rippikirja
1700
1723-1731
1734-1740
kast. 11.5.1702 (Feria 4 Rogationum eli 5. sunnuntai pääsiäisestä)
Pudasjärvi Hetetjärvi
i. Jos. Andersson
l. Paulus
Testes (kummit)
Clemet Philip son
Johan Parckinen (?)
Johan Ericsson
Anna Thomas dr
Margetha Jacobs dr
Anna Anders dr
kast.11.7.1704 Pudasjärvi Jokijerviby
i. Hendrich Christ.s. Manninen
l. Walborg
vih. 31.3.1728 Pudasjärvi Hetettjärfvi
Påhl Josephss. Oinas
Walborg Henrichsdr. Säccinen
k. 28.1.1790 h. 7.2.1790 Ii Karjala by
Pål Josephs: Manninen
ålderd: (vanhuus)
87 6
gift
HAUPAIKKA: kgd:
k. 6.11.1768 h. 13.11.1768 Karjala by
w:n Walborg Henricsdr Manninen
slag (halvaus)
63 6 1
gift (naimisissa)
5. sunnuntai pääsiäisestä
(Rukoussunnuntai, Rogate)
Sydämen puhetta Jumalan kanssa
Rogate (= anokaa, rukoilkaa) poikkeaa muiden
pääsiäisen jälkeisten sunnuntaiden latinalaisista nimityksistä
sikäli, ettei sitä ole saatu päivän antifonista (antifonin
ajatuksena on, että mikäli psalmin laulaa joku messun toimittajista,
kuoro tai seurakunta voi laulaa psalmin ympärillä olevan antifonin),
vaan rukouskulkueista, joita Roomassa järjestettiin 300-luvulta alkaen.
Ne korvasivat keväisin pelloille suuntautuneet pakanalliset kulkueet.
400-luvun lopulta lähtien kirkolliset rukouskulkueet sijoittuivat
rukoussunnuntain ja helatorstain välisiin arkipäiviin, mistä
johtuu niiden myöhempi nimi käyntipäivät (ruotsin gångdagar).
Lähteitä mm:
Kansanedustaja Hannes Paason selostus "Hiivalan suvun polveutuminen
Pudasjärven Hetekylästä Pohjois-Iihin"
Heikki Annanpalo "Kaanperäläiset"
Vesa Heikkinen: "Benkusta ja Gretasta"
HisKi |