1. Ylitalo
myöh. Höyhtyä Anders Påhlinpoika
s. 7.11.1777 Ii Karjalankylä
k. 27.4.1825 Ii Oijärvi
a. Ii Karjalankylä Manninen ja Ylitalo ja Ii Oijärvi Höyhtyä
Nro 22
s. 7.11.1777 kast. 8.11.1777 Ii Karjalaby
i. Påhl And:s: Ylitalo
ä. hu: Wallborg And:dr 18
l. Andreas
k. 27.4.1825 h. 1825 Ojervi
Bd. Anders Påhlss Höyhtyä
lungsot (keuhkotauti)
47 5 3
g.
Ii, Rippikirja, 1819-1825
Nro 22 Höyhtyä
Hb Anders Påhlsson s. 7.11.1777, vigd 13.1.1795,
enkl. 2.2.2809
Björnjägare och delägare i det mord hvarför
Mårten Johanss. Heikkinen (å fol. 180 i kyrckoboken 1806-1812)
blifvit dömd till döden
hu Margeta Johs dr Kemilä
son Isaac Andersson
son Johan Andersson
son Anders Andersson
+ dr Lisa Anders dr
Gemini Matts Andrea, Maria Andrea
Karhunmetsästäjä ja osallinen murhaan, josta Mårten
Johaninpoika Heikkinen (sivu 180 rippikirjassa 1806-1812) tuomittiin kuolemaan.
Mistään ei käy selville, miten Anders oli osallinen murhaan
ja saiko hän siitä rangaistuksen. Käännöskin voi
olla virheellinen. Oliko Anders todella osallinen? |
Antti mainitaan vuosien 1806-1811 rippikirjassa
karhunkaatajaksi. Höyhtyällä on kerrottu, että Antti
olisi nuorena ollut Lapissa noidan opissa. Hän oli syksyllä mennyt
hiihtämällä Lappiin ja keväällä huomannut
lumien sulavan tavallista aikaisemmin. Hän kysyi tietäjältä,
miten pääsee takaisin kotiinsa. Tietäjä oli luvannut
järjestää asian mutta vaatinut palkakseen Antin parhaan
lehmän. Aamulla Antti heräsi kotonaan Ylitalossa omassa sängyssään
ja meni ensi töikseen navettaan, josta paras lehmä oli hävinnyt.
Antin äiti Valpuri kuoli 4.1.1809 ja puoliso Anna 2.2.1809.
Ainakin Anna kuoli siihen aikaan yleiseen kuumetautiin eli "sotatautiin",
joka raivosi Perämeren rannikolla perääntyvässä
Ruotsin armeijassa ja tarttui paikallisiin ihmisiin. Se tappoi Iissäkin
tavattoman paljon ihmisiä. Antti sai äitinsä kuoltua perintönä
kolmanneksen pesän omaisuudesta. Perukirjan mukaan Ylitalossa oli
varallisuutta 602 riikintaalerin arvosta. Antti ryhtyi viettämään
iloisen lesken elämää, koska hän jo kolmessa vuodessa
hankki itselleen 410 riikintaalerin velat eli kaksi kertaa perintöosansa
verran. Marraskuun 15. päivänä 1812 hän luopui kaikesta
omaisuudestaan ja isä Paavo maksoi poikansa velat. Samana päivänä
Antti meni uusiin naimisiin Marketan kanssa. Vuonna 1817 Antti muutti puolisonsa
Marketan ja nuorempien lastensa kanssa Oijärven Höyhtyään.
Hänen sanotaan perustaneen Oijärven Honkakosken talon, jota Höyhtyällä
sanottiin Anttilaksi.
Lähde: Heikki Annanpalo: Kaanperäläiset
Ii, Rippikirja, 1806-1811
Itselliset mm.
Heikkinen Mårten Johsson till Sveaborg ? för mord till
Sveaborg 1811
med Honom delaktig i mordet Anders Påhlss. Ylitalo sedermera
Höyhtyä, å fol. 120 i denna bok
Mårten Heikkinen blef genom Kejs. Wasa Hofrätts utslag
af den ? 1810, hvilket understälts H.K.Maj:s nådiga pröfning
(på åtalen af Kronolänsmannen Simeon Durchman,) dömd
till döden, för det han vid skolat i December 1808 från
sitt tjenstställe Kälkäjä Ylitalo hemman i Karjala
by till Maalismaa hemman framskjuten obekant, ifrån fide (?) Kongl.
Finska armen ankommen å Kapprock klädd, som sedermera funnits
vara Smeden Gustaf Kandelin ifrån ? på vägen, ej långt
från Ylitalo, å en slät mark nära Ijo elf ihjelslagit
Kandelin och fråntaget honom dess penningar, som enligt Mårten
Heikkises uppgift utgjort "33 Riksdaler 16 skill. banko jemte 2 silfver
fickur och andra parsedlar" samtderefter nedsänkt liket i en fors
af elfven der det efter ? flyta utan att det tillvaratagits eller blifvit
begrafvet. Widare märkes, att ett för Kandelin till dess hemort
vid Kongl. Finska armens högqvarter i Lappo, den 13 augusti 1808 utfärdadt
resepass blifvit 1809 om sommaren funnit å en äng under Ylitalo
hemman. All denna anteckning är gjord ur Ransaka handlingarne i målet.
Mårten Heikkinen tuomittiin Keisarillisen Vaasan Hovioikeuden
päätöksellä (?) 1810, mikä alistettiin H.K. Majesteettinsa
armolliseen harkintaan (Kruununnimismies Simeon Durchmanin syytteestä)
kuolemaan, koska hän opastaessaan joulukuussa 1808 palveluspaikastaan
Kälkäjä Ylitalo talosta Karjalankylässä Maalismaan
taloon huomattavaa tuntematonta henkilöä, kuninkaallisen Suomen
armeijan takkiin pukeutunutta, jonka sittemmin huomattiin olevan seppä
Gustaf Kandelin, ei kaukana Ylitalosta, tasaisella maalla lähellä
Iijokea, lyönyt kuoliaaksi Kandelinin ja ottanut häneltä
hänen rahansa, joita Mårten Heikkisen kertomuksen mukaan oli
"33 riikintaaleria 16 killinkiä Ruotsin pankin rahaa sekä 2 hopeista
taskukelloa ja muita tavaroita", minkä jälkeen upottanut ruumiin
joen koskeen, jossa se on ajelehtinut ilman, että se olisi tullut
talteenotetuksi tai haudatuksi. Edelleen merkitään, että
Kandelinille hänen kotiseudullaan kuninkaallisen Suomen armeijan päämajan
13 elokuuta 1808 myöntämä matkapassi löydettiin kesällä
1809 Ylitalon talon niityltä. Kaikki tämä on tehty tutkinta-asiakirjojen
perusteella. |