Nikolai I (Kuva: Wikipedia) |
Nikolai I (6.71796 - 2.3.1855) oli
Venäjän keisari, Puolanmaan tsaari ja Suomen suuriruhtinas vuosina
1825-1855. Keisari Nikolai I vieraili ensimmäisen kerran Suomessa
elokuussa 1830. Keisari saapui Helsinkiin hieman ennen puoltayötä
13. elokuuta. Aikaisemmin samana päivänä oli häntä
tapaamaan kutsutuille talonpojille jaettu Pyhän Vladimirin ritarikunnan
punamustassa nauhassa kannettavat mitalit. Lähetystöön oli
valittu kolme miestä joka läänistä, yhteensä 21
henkeä ja heitä varten oli Pietarin rahapajassa valmistettu 7
kultaista ja 14 hopeista mitalia. Mitali on läpimitaltaan 35 mm (1
2/5 "). Miehet oli valittu viljelystöissä osoitetun ahkeruuden
ja kunnollisuuden perusteella.
Mitalissa on etusivulla venäläistyyppinen pyörillä
varustettu aura, jonka aisassa on ies härkäparia varten; auraan
nojaa viikate ja harava. Leikkeessä on kirjotus 1/13 Päiwä
Elokuusa 1830. Päiväys on kirjoituksessa merkitty sekä
vanhan että uuden luvun mukaan. Takasivulla on vehnäseppeleen
sisällä sanat Toimelliselle Rehellisyydelle. Se on suomennos
lauseesta "åt den som genom arbetsamhet och sedlighet utmärkt".
Matti Matinpoika Pätsi eli Jurvanen Pudasjärven Hetejärven
Pätsistä eli Jurvasesta Nro 2 sai Oulun ja Kajaanin läänin
talonpojalle annetun kultaisen mitalin. Alempana on lueteltu kaikki mitalien
saajat 24.8.1830
Finlands Allmänna Tidning no 98.
Uutinen Oulun ja Kajaanin läänin mitalinsaajista oli Oulun
Wiikko-Sanomia sanomalehdessä 11.9.1830 No 37.
|
Kaarle (Carl) Vitikkala Kultaisen mitalin sai myös kokemäkeläinen
(Kumo) Vitikkalan säteriratsutilallinen Kaarle Vitikkala (1760-1848).
Kuva on Kansallismuseon rahakammion kokoelmista. Mitalia kannetaan Pyhän
Vladimirin ritarikunnan punamustassa nauhassa. |
Turun ja Porin läänissä
Kulta: Ratsutilallinen Carl Witikala, Kumo
Hopea: Ratsutilallinen Henrik Eriksson Gyttja Westergård, Nagu
ja Michel Österå, Tössala
Uudenmaan ja Hämeenlinnan läänissä
Kulta: Talollinen Erik Johan Uhlgrén, Lepperlä Vihti
Hopea: Talolliset Carl Carksson Sammalisto, Kangasala ja Alexander
Johansson Perälä, Murama Jämsä
Kymenkartanon läänissä
Kulta: Talollinen Matts Eskilsson Håckain N:o 6, Lahnaniemi Mäntyharju
Hopea: Ratsutilallinen Johan Pylkain, Knutila Jockas ja talollinen
Salomon Johansson Grannas, Lomböhle Porvoo
Viipurin läänissä
Kulta: Talollinen Johan Thomasson Hyrynen, Hyrylä Luumäki
Hopea: Talolliset Abraham Fredriksson Frisk, Seivästö Uusikirkko
ja Jesim Vasilieff, Ullmanlar Suistamo
Savon ja Karjalan läänissä
Kulta: Talollinen Petter Andersson Väntinen N:o 1, Palvanlar Rantasalmi
Hopea: Talolliset Henrik Adamsson Turuin N:o 5, Vuorislar Pielisjärvi
ja Matts Gustafsson Mustonen, Tuusniemi Kuopio
Vaasan läänissä
Kulta: Lautamies Michel Markusson Ivars, Nåsby Nerpes
Hopea: Talolliset Nils Simonsson Kronholm Skutnabba, Petersöre
ja Thomas Johansson Härkölä, Alavo Kuortane
Oulun ja Kajaanin läänissä
Kulta: Lautamies Matts Mattsson Jurvanen, Hetetjärvi Pudasjärvi
Hopea: Talolliset Matts Josephsson Pylkäs, Karjala Ii ja Thomas
Bertilsson Raudaskoski, Ylivieska Kalajoki
Samana päivänä kun keisari saapui Helsinkiin, jakoi kenraalikuvernööri,
kenraaliadjutantti y.m. kreivi Zakrewsky edellä luetellut mitalit
niille ylempänä mainituille talonpojille, jotka olivat läsnä,
nimittäin ratsutilallinen Carl Vitikala ja Henrik Eriksson Gyttja
Westergård: talolliset Erik Johan Uhlgrén, Carl Carlsson Sammalisto
ja Alexander Johansson Perälä, ratsutilallinen Johan Pylkain
ja talolliset Salomon Johansson Grannas, Johan Thomasson Hyrynen, Abraham
Fredriksson Frisk ja Jesim Vasilieff.
Matti Pätsi eli Jurvanen oli 1830 jo 77-vuotias eikä päässyt
Helsinkiin hakemaan mitalia. Hän sai mitalinsa myöhemmin Oulun
ja Kajaanin läänin maaherralta Johan Abraham Stjernschantz´ilta.
|
Jaakko Jurvansuu (Kajaani) tarkastelemassa ainoaa tiedossa olevaa
keisari Nikolai I:n vierailun johdosta lyötyä talonpoikien kultaista
ansiomitalia Kansallismuseon rahakammiossa. Mitali kuuluu Helsingin yliopiston
kokoelmiin. Se on oikealla ylimmässä rivissä toinen oikealta. |
Kävin 15.10.2010 Kansallismuseossa.
Rahakammion johtaja, dos. Tuukka Talvio esitteli minulle ja kaverilleni
Erkki Oikarisella rahakammion kokoelmia. Hän kertoi, että kysymyksessä
on eräs Suomen harvinaisimmista mitaleista. Kansallismuseossa on yksi
sellainen kultaisena ja yksityiskokoelmissa on tiettävästi 1-2
hopeista. Kultaisen mitalin arvo on ainakin 10000 euroa. Talvio arveli,
että kateissa olevat mitalit on myyty kultana ja sulatettu.
Tuukka Talvion kirjoittamassa kirjassa Mitali ja mitalitaide (Musevirasto
2007), jota kirjaa olen käyttänyt lähteenä, kerrotaan
viitteissä, että "Talonpoikien mitalista on Kansallismuseossa
yksi yliopiston kokoelmaan kuuluva kultainen kappale. Lokakuussa 2006 myytiin
saksalaisessa huutokaupassa (Gorny & Mosch) mitalin hopeinen käytössä
kulunut kappale, samoin kuin myös valikoima Suomen Talousseuran mitaleita
eri ajoilta. Näiden mitalien on täytynyt olla Suomesta hankittuja,
joten on mahdollista, että myyjäkin oli suomalainen. Kyseessä
oli räikeä kulttuuriesineiden maastavientiä koskevan lain
rikkominen, johon Museovirasto valitettavasti ei ehtinyt reagoida ajoissa."
Jos siis satutte löytämään Matin saaman mitalin,
niin pitää heti ottaa yhteys Museovirastoon, sillä mitali
on kulttuuriesine.
Matti on minun i i i i i.
J.J. |