Etusivulle Home Page
Herastuomari Matti Matinpoika Pätsin eli Jurvasen (1753-1844) mitali vuodelta 1830
Päivitetty 26.08.2011


Matti Pätsin eli Jurvasen saama kultainen mitali. Kuva teoksesta Tuukka Talvio: Mitalit ja mitalitaide, julkaisija Museovirasto/Suomen kansallismuseo 2007.

Nikolai I (Kuva: Wikipedia)
Nikolai I (6.71796 - 2.3.1855) oli Venäjän keisari, Puolanmaan tsaari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1825-1855. Keisari Nikolai I vieraili ensimmäisen kerran Suomessa elokuussa 1830. Keisari saapui Helsinkiin hieman ennen puoltayötä 13. elokuuta. Aikaisemmin samana päivänä oli häntä tapaamaan kutsutuille talonpojille jaettu Pyhän Vladimirin ritarikunnan punamustassa nauhassa kannettavat mitalit. Lähetystöön oli valittu kolme miestä joka läänistä, yhteensä 21 henkeä ja heitä varten oli Pietarin rahapajassa valmistettu 7 kultaista ja 14 hopeista mitalia. Mitali on läpimitaltaan 35 mm (1 2/5 "). Miehet oli valittu viljelystöissä osoitetun ahkeruuden ja kunnollisuuden perusteella.

Mitalissa on etusivulla venäläistyyppinen pyörillä varustettu aura, jonka aisassa on ies härkäparia varten; auraan nojaa viikate ja harava. Leikkeessä on kirjotus 1/13 Päiwä Elokuusa 1830. Päiväys on kirjoituksessa merkitty sekä vanhan että uuden luvun mukaan. Takasivulla on vehnäseppeleen sisällä sanat Toimelliselle Rehellisyydelle. Se on suomennos lauseesta "åt den som genom arbetsamhet och sedlighet utmärkt"

Matti Matinpoika Pätsi eli Jurvanen Pudasjärven Hetejärven Pätsistä eli Jurvasesta Nro 2 sai Oulun ja Kajaanin läänin talonpojalle annetun kultaisen mitalin. Alempana on lueteltu kaikki mitalien saajat 24.8.1830 Finlands Allmänna Tidning no 98.
Uutinen Oulun ja Kajaanin läänin mitalinsaajista oli Oulun Wiikko-Sanomia sanomalehdessä 11.9.1830 No 37.

 


Kaarle (Carl) Vitikkala Kultaisen mitalin sai myös kokemäkeläinen (Kumo) Vitikkalan säteriratsutilallinen Kaarle Vitikkala (1760-1848). Kuva on Kansallismuseon rahakammion kokoelmista. Mitalia kannetaan Pyhän Vladimirin ritarikunnan punamustassa nauhassa.
Turun ja Porin läänissä
Kulta: Ratsutilallinen Carl Witikala, Kumo 
Hopea: Ratsutilallinen Henrik Eriksson Gyttja Westergård, Nagu ja Michel Österå, Tössala

Uudenmaan ja Hämeenlinnan läänissä
Kulta: Talollinen Erik Johan Uhlgrén, Lepperlä Vihti
Hopea: Talolliset Carl Carksson Sammalisto, Kangasala ja Alexander Johansson Perälä, Murama Jämsä

Kymenkartanon läänissä
Kulta: Talollinen Matts Eskilsson Håckain N:o 6, Lahnaniemi Mäntyharju
Hopea: Ratsutilallinen Johan Pylkain, Knutila Jockas ja talollinen Salomon Johansson Grannas, Lomböhle Porvoo

Viipurin läänissä
Kulta: Talollinen Johan Thomasson Hyrynen, Hyrylä Luumäki
Hopea: Talolliset Abraham Fredriksson Frisk, Seivästö Uusikirkko ja Jesim Vasilieff, Ullmanlar Suistamo

Savon ja Karjalan läänissä
Kulta: Talollinen Petter Andersson Väntinen N:o 1, Palvanlar Rantasalmi
Hopea: Talolliset Henrik Adamsson Turuin N:o 5, Vuorislar Pielisjärvi ja Matts Gustafsson Mustonen, Tuusniemi Kuopio

Vaasan läänissä
Kulta: Lautamies Michel Markusson Ivars, Nåsby Nerpes
Hopea: Talolliset Nils Simonsson Kronholm Skutnabba, Petersöre ja Thomas Johansson Härkölä, Alavo Kuortane

Oulun ja Kajaanin läänissä
Kulta: Lautamies Matts Mattsson Jurvanen, Hetetjärvi Pudasjärvi
Hopea: Talolliset Matts Josephsson Pylkäs, Karjala Ii ja Thomas Bertilsson Raudaskoski, Ylivieska Kalajoki

Samana päivänä kun keisari saapui Helsinkiin, jakoi kenraalikuvernööri, kenraaliadjutantti y.m. kreivi Zakrewsky edellä luetellut mitalit niille ylempänä mainituille talonpojille, jotka olivat läsnä, nimittäin ratsutilallinen Carl Vitikala ja Henrik Eriksson Gyttja Westergård: talolliset Erik Johan Uhlgrén, Carl Carlsson Sammalisto ja Alexander Johansson Perälä, ratsutilallinen Johan Pylkain ja talolliset Salomon Johansson Grannas, Johan Thomasson Hyrynen, Abraham Fredriksson Frisk ja Jesim Vasilieff.

Matti Pätsi eli Jurvanen oli 1830 jo 77-vuotias eikä päässyt Helsinkiin hakemaan mitalia. Hän sai mitalinsa myöhemmin Oulun ja Kajaanin läänin maaherralta Johan Abraham Stjernschantz´ilta.
 


Jaakko Jurvansuu (Kajaani) tarkastelemassa ainoaa tiedossa olevaa keisari Nikolai I:n vierailun johdosta lyötyä talonpoikien kultaista ansiomitalia Kansallismuseon rahakammiossa. Mitali kuuluu Helsingin yliopiston kokoelmiin. Se on oikealla ylimmässä rivissä toinen oikealta.
Kävin 15.10.2010 Kansallismuseossa. Rahakammion johtaja, dos. Tuukka Talvio esitteli minulle ja kaverilleni Erkki Oikarisella rahakammion kokoelmia. Hän kertoi, että kysymyksessä on eräs Suomen harvinaisimmista mitaleista. Kansallismuseossa on yksi sellainen kultaisena ja yksityiskokoelmissa on tiettävästi 1-2 hopeista. Kultaisen mitalin arvo on ainakin 10000 euroa. Talvio arveli, että kateissa olevat mitalit on myyty kultana ja sulatettu. 

Tuukka Talvion kirjoittamassa kirjassa Mitali ja mitalitaide (Musevirasto 2007), jota kirjaa olen käyttänyt lähteenä, kerrotaan viitteissä, että "Talonpoikien mitalista on Kansallismuseossa yksi yliopiston kokoelmaan kuuluva kultainen kappale. Lokakuussa 2006 myytiin saksalaisessa huutokaupassa (Gorny & Mosch) mitalin hopeinen käytössä kulunut kappale, samoin kuin myös valikoima Suomen Talousseuran mitaleita eri ajoilta. Näiden mitalien on täytynyt olla Suomesta hankittuja, joten on mahdollista, että myyjäkin oli suomalainen. Kyseessä oli räikeä kulttuuriesineiden maastavientiä koskevan lain rikkominen, johon Museovirasto valitettavasti ei ehtinyt reagoida ajoissa."

Jos siis satutte löytämään Matin saaman mitalin, niin pitää heti ottaa yhteys Museovirastoon, sillä mitali on kulttuuriesine.

Matti on minun i i i i i.
J.J.


 Loppu