|
Laivamaa eli Luukkonen Michel Pehrinpoika
s. 1725
k.
a. Pudasjärvi Kollaja Laivamaa uudistila ja Toljamaa uudistila
p. Pudasjärvi 1.1.1748 Väisänen Carin Larsintytär
s. 1731
k. 23.7.1770 Pudasjärvi Livo
Anno 1748 Die Nov Anni (uudenvuodenpäivä) vigdes
Michel Pehrsson Luuckonen med
Pigan Carin Lars d:r Wäisänen
k. 23.7.1770 h. 23.12.1770 Pudasjärvi Livo
Carin Lars d:r Väisänen
i barnsbörd (lapsensynnytys)
i kyeckogd.
49 - - - (pitänee olla 39)
g (naimisissa)
Carin Larsintytär Väisäsen vanhemmat. Katso myös
alempana oleva kihlakunnanoikeuden päätös.
isä Väisänen Lars Påhlinpoika
s.
k.
a. Paltamo Auhonkylä Askanmäki Koskela
äiti Hiltunen Carin Hansintytär (Askanmäen kaunis
Kaija)
s. 1706 Paltamo Suolijärvi
k. 19.3.1773 Pudasjärvi Livo
k. 19.3.1773 h. 26.12.1773 Pudasjärvi Livo
Carin Hans dr Hildunen
flussfeber (influenssa)
i kgd
66 - - -
O (naimaton)
Carin Larsintytär Väisänen on alla olevassa käräjäpöytäkirjassa
mainittu tyttölapsi, jonka äiti oli Kaija Hannuntytär Hiltunen
Suolijärven kylästä ja isä Lauri Paavonpoika Väisänen
Auhonkylästä Koskelan talosta Askanmäestä. Carin oli
Askanmäen kaunis Kaija, mutta ei sama Kaija, joka venäläiset
veivät Venäjälle ja joka karkasi sieltä. Kihlakunnanoikeus
tuomitsi Kaija Hannuntyttären Lauri Väisäsen vaimoksi ja
Carinin aviolapseksi. Niinpä hänen nimensä onkin Carin Larsintytär
Väisänen. Lauri ei vastoin oikeuden päätöstä
ilmeisesti mennyt vihille Kaijan kanssa, koska hänen vaimonaan oli
kirkonkirjojen mukaan Margeta Påhlintytär Holappa Pudasjärveltä.
Heillä on lapsia.
vih. 7.3.1733 Pudasjärvi
Paldamo Lars Påhlss. Wäisänen
Pig Margetha Påhlsdr. Holapppa Pudasjärfvi
Kaija Hannuntytär meni Puhokselle Koivuniemeen ja sieltä
Ranualle.
Tässä Pudasjärven vuosien 1745-1766 rippikirjassa ovat
äiti (s.1706) ja tytär (s.1731) Michelin vaimo Carin Laivamaassa.
Vuonna 1730 29. 30. ja 31. heinäkuuta ja 1. elokuuta pidettiin
Paltamon pitäjän varsinaiset kihlakunnan kesä- ja syyskäräjät
rahvaan ja menige man läsnäollessa Sivolan talossa. Läsnä
olivat kuununvouti, luottamusta nauttiva Mathias Castren ja seuraavat valantehneet
lautamiehet
Jöran Oikarinen, Jöran Pakonen, Matts Tickanen, Matts Haapalain,
Jöran Lejnånen, Thomas Rimbiläin, Simon Måilanen,
Erich Kempanen, Mårthen Wäyrynen, Lars Måilanen
s.s. 932-935
Esille otettiin naimaton renki Lauri Paavonpoika Väisänen
Auhonkylästä ja naimaton naishenkilö Kaija Hannuntytär
Suolijärven kylästä, jotka molemmat myöntävät
että he 1728: Pääsiäisen aikana ovat harjoittaneet
Lihallista yhteyttä keskenään, jonka jälkeen hän
on tullut raskaaksi ja synnyttänyt tyttölapsen, joka yhä
elää, väittäen Kaija että Salavuoteus on tapahtunut
avioliittolupauksen voimassaollessa, mutta Lauri halusi ensi alkuun kiistää
sen, kuitenkin lähemmässä tarkastelussa myöntäen
Luvanneensa avioitua hänen kanssaan, -sitten kun yhdyntä jo oli
tapahtunut ja sen piloillaan, jotta saisi sitäpaljon paremmin tahtonsa
läpi hänen kanssaan, sitä vastaan esiintoi Kaija, ettei
pelkästään kahdeksan kertaa ennen vaan myöskin yhdynnän
jälkeen hän (Lauri) on Vakuuttanut ei koskaan tulevansa hylkäämään
häntä, kuitenkaan mitään lahjoja antamatta, johon Laurilla
ei ollut muuta sanomista, kuin että hänen vanhempansa, joiden
palveluksessa Kaija oli ollut neljä vuotta, eivät suostuisi siihen.
Kumpikaan vanhemmista ei ollut paikalla, vaikka he ovat varmasti saaneet
Tiedon siitä. Lopuksi esiintoi Lauri ei missään tapauksessa
haluavansa avioitua hänen kanssaan, mutta kysymykseen, minkä
vuoksi hän nyt halusi työntää hänet pois, ei hänellä
ollut vähintäkään aihetta, vaan todistuksena pelkästään
kunniaa ja hyvää; Kaiken tämän perusteella päätettiin:
- Koska Lauri Paavonpoika Väisänen on itse myöntänyt,
että hän on luvannut mennä avioon Kaija Hannuntyttären
kanssa ja tämän lupauksen nojalla saattanut hänet raskaaksi,
sentähden Kuninkaallisen asetuksen -päivätty 14 Tammikuuta
1726 johdosta, $ 4, katsoo Oikeus oikeudenmukaiseksi Jumalan lain ja Kirkkojärjestyksen
vuodelta 1686 sekä Maan Lain Naimakaaren 2 Luvun $ 3 mukaan täysin
todeta Kaijan Väisäsen vaimoksi ja hänen lapsensa Aviolapseksi;
nauttimaan kaikkea sitä oikeutta joka Vaimolle Ruotsin Lain mukaan
kuuluu, niin että sitten kun hän on maksanut Kaksi taalaria Hopearahaa
Kirkolle ennenaikaisesta vuodeyhteydestä, hänet Kirkkoon otetaan,
väliaikaisesti samoin hänet velvoitetaan maksamaan hänen
ja hänen lapsensa ravinnoksi ensi alkuun yksi Lehmä ja 3 Tynnyriä
viljaa tai niiden arvo markkinataksan mukaan, ja eikä sitä vähemmin,
menemään, sen parempi mitä pikemmin, toistensa kanssa vihille,
mikä arvoisalle Papistolle tässä osoitetaan. Muussa tapauksessa
vastahakoisen kanssa menetellään niin kuin Laki ja Kuninkaalliset
asetukset käskevät ./.
Suomentanut Paavo Lohvansuu |