| Etusivulle Home Page |
Oulun maakunta-arkisto, Kemin tuomiokunnan arkisto |
Päivitetty 09.09.2008 |
| Vuonna 1782, 26 joulukuuta merkittiin muistiin omaisuus Oinaan neljännesmanttaalin
perintötalossa Nro 4 Pudasjärven pitäjässä ja
Hetetjärven kylässä vanhan talollisen Henric Påhlinpojan
kuolleen vaimon Caisa Matintyttären jälkeen, joka viime marraskuussa
kuoleman kautta poismeni sekä jätti jälkeensä miehen
ja hänen kanssaan yhdessä siittämänsä pojat
Påhl ja Matts sekä tyttäret Brita, Walborg, Anna, Caisa
ja Beata, joista tytär Brita on ollut naimisissa talollisen Johan
Jurmun Kurjen kylästä kanssa, ja joka veljiensä Påhlin
ja Matin kanssa asuu; samoin on Walborg ollut naimisissa talollisen Matti
Matinpoika Tackisen Kollajan kylästä kanssa, molemmat kuoleman
kautta poismenneet, mutta jättäneet jälkeensä pojat
Henric, Matts ja Staffan, sekä tyttäret Caisa, Beata ja Margeta,
joista lapsista pojat Henric ja Matts ovat laillisessa iässä
ja ovat nyt läsnäolevia, mutta kaikki toiset ovat alaikäisiä,
joiden holhoojaksi määrättiin läsnäolevana tilapäisesti
talollinen Pehr Riecki; samoin on tytär Anna naimisissa talollisen
Matts Clemetsson Kipinän Kollajan kylästä kanssa, joka on
läsnäoleva, sekä tytär Caisa naimisissa talollisen
Daniel Tynin Kuren kylästä kanssa, molemmat läsnäolevia,
sekä tytär Beata naimisissa uudisasukkaan Henric Henricsson Kankaan
Pudasjärven kylästä kanssa, poissaolevia Ja
sitten kun sekä isää Henric Påhlinpoikaa että
hänen molempia poikiaan Påhlia ja Mattsia kehotettiin omaisuus
oikein ja valan velvoituksin ilmoittamaan, suoritettiin perunkirjoitus
seuraavalla tavalla, nimittäin
Oinaan ¼-osan manttaalin perintötilan ovat veljekset Påhl ja Matts Henrikinpojat Kuninkaalliselta Majesteetiltä ja kruunulta perinnöksi lunastaneet, mistä korkeasti kiitettävä Kuninkaallinen Kamarikollegio on sinä 6 päivänä maaliskuuta 1771 antanut perintökirjan; asioiden näin ollessa tilaa ei arvioitu Käteistä rahaa
Tinaa
Kuparia ja messinkiä
Rautaesineitä
Hevosia ja karjaa
Kalastusvälineitä
Veneitä
Edesmennyt tytär Walborg saanut perintöä (af
booskipto)
Tytär Anna samoin
Tytär Beata kuten yllä
Velkoja
Sitten kun velat 9 rd 3 sk 2 r vähennetään, jää jäljelle jaettavaksi 291 rd 3 sk 6 r Että omaisuus oikein ja valan velvoituksin on ilmoitettu todistaa Henric Påhlsson,
Niin kuin on ilmoitettu, on oikein muistiin merkitty ja arvioitu todistaa päivä kuten yllä Zach Bäck
Sitten kun perunkirjoitus Oinaan ¼-osa manttaalin perintötilalla Nro 4 Hetetjärven kylässä, meidän edesmenneen anoppimme Caisa Matintyttären jälkeen on tullut suoritetuksi, olemme me vapaaehtoisesti ottaen huomioon meidän lankomme Påhl ja Matts Henricinpoikien uutteran työn samoinkuin heidän monien työkykyisten lasten, halunneet luopua maanjaosta ja edellä luetellun irtaimen omaisuuden jaosta sitä vastaan, että mainitut meidän lankomme meille jokaiselle maksavat 30 rd 26 sk 8 r specie mukaanlaskettuna, mitä jokainen on saanut ennakolta, mitkä rahat me olemme kokonaan saaneet, julistetaan koskevan myös perintöoikeutta ei ainoastaan meidän nyt edesmenneen anoppimme jälkeen, vaan myös meidän nyt elossa olevan vanhan ja ramman appemme Henric Påhlinpojan jälkeen; mikä kaikki nimet ja puumerkit panemalla todistetaan Pudasjärvi päivä kuten yllä Matts Clemetsson Kipinä
Daniel Tyni
Henric ja Matts Matinpojat Tackiset
Pehr Riecki
Todistaa
Henric Åinas And Puronen
Kommentteja Kustaa III toimeenpani 1776 rahanuudistuksen, joka lopetti 150 vuotta kestäneen kuparikannan ja Ruotsi siirtyi hopeakantaan. Rahajärjestelmän perustaksi tuli riikintalari, joka oli 48 killinkiä, joka taas oli 12 runstykkiä. Specie tarkoittaa varsinaista hopearahaa vastakohtana riikintalareille valtionvelkaseteleissä tai pankkiseteleissä. Plootut olivat nelikulmaisia kuparirahoja, joita lyötiin 1644-1776. Kymmenen talarin plootu vuodelta 1644 painaa noin 20 kg ja lienee maailman suurikokoisin raha. Tässä on riikintalarista käytetty lyhennettä rd killingistä sk ja runstykistä r. Vuonna 1665 tehtiin Ruotsin suurvallassa asetuksella naulasta painomittojen perusmitta. Painomitat olivat leiviskä = 8,5 kg, markka = naula = 32 luotia = n. 425 grammaa. Tinasta valmistettu soppavati painoi siis yli kaksi kiloa nykymitoissa. Tuoppi oli tilavuusmitta, jonka suuruus nykymitoissa on 1,3 litraa Neljännestuoppi oli nimeltään kortteli. Talon arvokkain yksittäinen rautaesine oli 3,25 tynnyrin vetoinen ja yli 11 riikintalarin arvoinen karjanpata. Tynnyri oli tilavuusmitta, jolla oli useita suuruuksia. Märille tavaroille tynnyrin suuruus oli 125,62 litraa. Karjanpadan tilavuus oli näin laskettuna hieman yli 400 litraa. Elokuun 8 päivänä 2002 kuollut filosofian maisteri Raili Rytkönen kirjoittaa Suur-Iin historiassa 1700-1870, että Hetetjärvi oli muutaman mahtitalon kylä ja että karjanhoito oli tärkeä elinkeino Hetetjärvelläkin, koska viljan tuottaminen oli epävarmaa ja kylällä oli hyvät laitumet sekä paljon hyviä luonnonniittyjä. Oulun läänin maaherra Carpelanin mielestä karjanhoito oli "seudun luontevinta elinkeinoa". Hetetjärven taloilla lukuunottamatta Taipaleen taloa ei ollut osuutta Iijoen kalastukseen. Oinaan eli Paavolan talon Nro 4 kalavetenä oli Oinaan talon Nro 1 isännän Heikki Antinpojan (1722-1812) kirjoituksen mukaan puolet Hetejärvestä ja Vuormajärvestä. Kalaa pyydettiin pääasiassa kotitarpeiksi, mutta kapahauki ja suola-ahven kävivät hyvin kaupaksikin Kapahauki on kuivattua haukea ja sitä pidettiin jopa herkkuna. Yleensä tavalliset soutuveneet ovat Pudasjärvellä pitkiä, kapeita ja kolmilaitaisia jokiveneitä ja veneen laita on tehty kolmesta laudasta. Kaksilaitainen vene tuntuu pieneltä, mutta parempaakaan käännöstä en ole löytänyt. Perunkirjoituksen toimittaminen on tullut verrattain kalliiksi, sillä se on maksanut enemmän kuin neljän lypsävän lehmän arvon. Myöhemmissä Suomen kielellä laadituissa perukirjoissa eritellään toimitusmiesten palkka kyyteineen sekä maksu perukirjan sisällekirjoituksesta kihlakunnan oikeuteen ja karttamerkistä, joka lienee jonkinlainen leima. Perunkirjoituksen toimitti komissaario ja Pudasjärven nimismies Zachris Bäck, joka tuli 1756 Iin nimismieheksi isänsä jälkeen, mutta kun Ii jaettiin 1765 Iin ja Pudasjärven nimismiespiireihin, siirtyi Pudasjärven nimismieheksi ja perusti Pudasjärven kylään Päiväniemen uudistilan. Toinen vieraista miehistä oli mahdollisesti kihlakunnan lautamies Heikki Antinpoika Oinas (1722-1812) Hetetjäveltä Oinaan talosta Nro 1. Hän ei ainakaan ollut kovin vieras mies, vaan lesken Henricin toinen serkku. Käännnös ja kommentit Jaakko Jurvansuu, Kajaani
|